Reipas viikari Jarkko kertoi,
että hän oli epähuomiossa työntänyt herneen nenäänsä. Eikä
herneen mokoma suostunut enää tulemaan pois sieraimesta.
Annoin Jarkolle hyvän neuvon: nenään ei kannata koskaan tunkea mitään sormea pienempää eikä suurempaa.
Annoin Jarkolle hyvän neuvon: nenään ei kannata koskaan tunkea mitään sormea pienempää eikä suurempaa.
Ensimmäisessä tarinassa Nallukka kohtaa terveyskeskuksen odotushuoneessa Jarkon, joka odottaa pääsyä lääkärin vastaanotolle. Jarkon ongelma on nenään juuttunut herne.
Moni pitää kertomuksia lasten nenään työntämistä esineistä urbaanina legendana. Ei kai nyt kukaan oikeasti mene työntämään nenäänsä yhtään mitään? Ja että ne juuttuisivat sinne? Onko se edes fyysisesti mahdollista...?
Tapahtuipa eräänä päivänä, eräässä lapsiperheessä...
Äiti lajitteli olohuoneessa pyykkivuorta, hyvin onnellisena, koska hiljaisuutta oli kestänyt jo tovin. Äidin alitajunta tosin varoitti, että jotain oli tekeillä. Juuri näin oli asian laita.
Poika kiemurteli viereen ja osoitti sormellaan nenäänsä. Äiti tähysti pieneen nenänreikään ja kas vain, siellä näkyi auringonkukansiemen.
- Mitä ihmettä?!!
Siemenen erotti selvästi sieraimesta, mutta siitä ei saanut otetta. Sitä yritettiin vetää pois jos vaikka millä välineellä, lisäksi puhkuttiin ja puhallettiin, mutta siemen oli ja pysyi paikallaan. Poika alkoi hermostua ja tihrustaa itkua.
Koska omat keinot olivat vähissä, lähdettiin hakemaan apua päivystyksestä.
Rauhallinen, ammattitaitoinen hoitaja tutki tilanteen, otti pihdit
ja nykäisi siemenen pois.
Sairaanhoitaja vakuutti meille, ettemme olleet ensimmäiset, emmekä
taatusti viimeiset, jotka hakevat apua vieraiden esineiden poistoon nenästä.
- Eivätkä suinkaan kaikki potilaat ole tällaisia taaperoita...
- Eivätkä suinkaan kaikki potilaat ole tällaisia taaperoita...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti